img
img img
img
img
img
img
img

× tämä on virtuaalitalli
× webdesign © Ram. 2011

Mylady Louise Mer YLA2, KRJ-I, SPL-I virtuaalihevonen

× virallinen nimi:
× rotu, sukupuoli:
× syntynyt, ikä:
× väri, säkäkorkeus:
× painotus:
Mylady Louise Mer
suomenpuoliverinen tamma
01.10.2009, ikä
ruunikko, 163cm
kouluratsastus
× kasvattaja:
× omistaja:
× kotitalli:
× rekisterinro:
× koulutustaso:
Ziki, Cheval Delamer
Donna VRL-05903 (s-posti)
Antoisa
VH11-031-0090
ko: GP re: 80cm me: 60cm

» kilpailukalenteri «          » valmennukset «          » päiväkirja «          » tiedot meriiteistä «             


kuvat © wolverine, Jameson Hall 2009, kiitos!

Luonnekuvaus

Antoisan pihapiirin Peter Pan, vapaa ja huoleton Lissu ei kai koskaan kasva täysin aikuiseksi. Joku voisi sanoa sen johtuvan kypsymättömyydestä, jopa naiiviudesta, mutta Lissun tuntevana tiedän ikuisen nuoruuden salaisuuden olevan hänelle synnyinlahjana suotu. Suuri sopeutumiskyky, innostus kaikkeen uuteen ja valpas mieli täynnä levotonta ja kyselevää uteliaisuutta ovat Lissun luonteen peruspiirteet, jotka luovat vaikutuspohjan paitsi tamman omalle olemiselle myös ympäristön liikkeille. Lissu on hevonen jonka läsnäoloa ei voi olla aistimatta ja johon ihastutaan vailla epäilystä. Ihmishahmona se olisi palkittu puhetaidoistaan ja uskottavan luonnollinen silloinkin, kun kaikki sanomansa ei olisi aivan totta.

Lissun into kokeilla uusia asioita ei ole aina pelkästään positiivista. Paneutuminen pitkäjänteisyyttä vaativiin tehtäviin lähinnä kouluratsastuksessa on ajoittain hankalaa. Silti Lissu on hienosti edennyt ratsun urallaan juuri innostuksen, valppauden ja geeneissä perittyjen ominaisuuksien voimalla. Parhaimpina päivinään tamma on ratsuna harmoninen, ja sen tapa ilmaista itseään ja kantaa kehoaan on rento ja sulava. Oppimiskyky on erittäin hyvä niin toivottuja kuin ei-toivottujakin tapoja kohtaan. Ratsastajalta Lissu vaatii tiivistä istuntaa ja jatkuvaa keskittymistä. Huolimaton ja anteeksiantavainen ihminen tulee tamman selässä helposti aivan huomaamattaan ratsun alistamaksi. On siis vältettävä joutumasta kiedotuksi sen kavion ympärille, ja sen sijaan löydettävä se oikea auktoriteetin taso, jolla pitää valtasuhteet oikeina ja lähteä hakemaan yhteistyössä parasta mahdollista suoritusta.

Lissun erikoisalaa kouluratsuna ovat laukanvaihdot ja sulkutaivutukset. Lisätyissä askellajeissa sitä jalkojen äärimmäistä venytystä täytyy yleensä hieman lämmitellä ja maanitella paikalle, jotta se sieltä löytyisi. Yleisesti ottaen askellajit ja niiden muunnokset sujuvat Lissulta kuitenkin hyvin ja se omaa säännölliset ja irtonaiset liikeradat. Muotoon tamma hakeutuu myös herkästi aivan itse. Ratsastajan ja ratsun keskinäinen keveys, luottavaisuus sekä pehmeä kuolaintuki tulevat automaattisesti siitä, kun valtasuhteet ovat kunnossa.

Esteratsuksi Lissu ei juuri ole soveltuvainen, ja hyppely kentällä meneekin yleensä sähläilyksi. Toki Lissu innostuvaisena tyttönä usein lähtee mielellään myös esteitä ylittämään, mutta innostus ei riitä tarpeeksi pitkälle tiukkoja treenejä tai varsinkaan kilpailu-uraa ajatellen. Edellytysten puute näkyy myös hyppytekniikan jäykkyydessä. Maastoon Lissun kanssa voi mennä muistaessaan neidin mielialanmuutosten vaarat. Laukkasuorilla täytyy olla tarkkana pitämässä tammaa kovasta vauhdista huolimatta alati hallinnan alaisena, kun taas pitkillä rauhallisilla käyntivauhtia köröteltävillä metsäpoluilla pidetään yllä mielenkiintoa ja toivotaan tamman olevan kyllästymättä. Maastovarma Lissu kuitenkin yleisesti ottaen on, eikä hätkähdä yllätyksiä, joita luontoäiti väistämättä vierailleen silloin tällöin tarjoilee.

Lissusta ei voi olla pitämättä. Tamma on kerrassaan hurmaava. Ympärilleen se levittää innostusta ja uteliaisuudellaan herättää kyllä hymyn hoitajan kuin hoitajankin kasvoille. Lissua on vain aivan mahdotonta omistaa. Se haluaa kyllä valloittaa sinut perusteellisesti ja kaipaa täydellistä huomiotasi, mutta tammalle itselleen sitoutuminen on myrkkyä. Kärsivällisyyskään ei ihmissuhteissa ole Lissun vahvimpia ominaisuuksia. Hoitaja voi tuntea saavuttavansa tamman luottamuksen helposti ja pitää erityislaatuisena kahdenkeskisiä hellyydenosoituksia, mutta mitään erityislaatuista siinä ei todellisuudessa ole. Lissulle on lähestulkoon aivan se ja sama kuka häntä hoitaa, kunhan hoitaa hyvin.

Tähän edellä mainittuun hyvin hoitamiseen voikin rauhassa kuluttaa Lissun kanssa aikaa, sillä tamma seisoskelee kyllä paikoillaan silloin kun on kyse hänen korkeutensa omasta hyvinvoinnista ja ulkonäöstä. Toki kiinnityksittä en ketään kannusta toimimaan, sillä lapsenomainen mieli ja arvuutteleva uteliaisuus vallan ottaessaan vievät Lissua kyllä ympäri tallia jos mitenkään mahdollista. Paikoilleen asetettuna tamman harjaaminen ja varustaminen onnistuvat hyvin, samoin kuin kavioiden puhdistus, peseytyminen ja kaikki muu huolto. Eläinlääkärin kanssa ollaan kavereita, eikä iloinen Lissu muutenkaan mitään arkaile. Traileriin lastaus on poikkeustapaus, jossa tamma saattaa osoittaa lastaussiltaa kohtaan epäileväisyyttä ja hoitajalle näin jopa ajoittaista vastarintaa. Kiltimmin Lissu matkustaa kun saa rauhallisen seuralaisen vierelleen.

Jokaisella meistä on omat heikkoutensa, niin Disneyn kuin Antoisankin Peter Panilla. Lissulla ikuisen nuoruuden salaisuuden hallitseminen tuottaa paitsi iloa ja intoa, myös aavistuksenomaista pinnallisuutta ja kärsimättömyyttä. Tuuliviirin lailla saattavat mielialat vaihtua, ja kun ei pitkäjännitteisyyttä löydy, niin vastoinkäymisiä kohdattaessa ollaan aina pulassa. Asioiden jumiutuessa vilkkaasta tyttösestä tulee helposti hermostunut kakara, joka kieltäytyy ottamasta minkäänlaista vastuuta. Opas uhmaikäisen vanhemmille tuntuu olevan tällöin hyvää lukemista, mutta tärkeimpien ohjeiden muistaminen aikuisen osapuolen vastuusta riittää mainiosti. Lapsi tarvitsee aikuisen vastuunottoa ja päätösten tekoa, kun taas aikuisen asettamissa rajoissa lapsi voi tehdä pienempiä päätöksiä. Lissumme tarvitsee siis vain rajoja ja rakkautta elääkseen elämäänsä Antoisan Peter Panina ja levittääkseen vastavuoroisesti meille sitä lapsen aurinkoista ja aitoa innokkuutta, jota ei mistään muusta lähteestä kuin lapsen mielestä voi vastaanottaa.

Jälkeläiset

Lissu on harkitusti tarjolla jalostukseen. Kiinnostuessasi ota yhteyttä sähköpostilla.

× fwb-o Ekstasy Edward
Lissun ensimmäinen jälkeläinen Ekstasy Edward syntyi 15.02.2011. Ediksi kutsuttavan pojan isä on Antoisan oma Adrenaline Mi. Nykyisin Ed on jo kasvanut 164 senttiseksi komistukseksi ja touhunnut lukuisten aktiviteettien parissa. Luonteeltaan poika osaa olla hankala, mutta ei kiukuttele tahallaan, vaan sattuu vain olemaan hieman hölmö ja hajamielinen. Lienevätkö nämä ominaisuudet äidiltä perittyjä? Ulkonäöltään Ed on kuitenkin komea tummanpunaruunikko, hyväluustoinen, vahva ja kehittynyt. Ori on vanhempiensa tavoin koulupainotteinen ja lajissa menestyksellä kilpaillut. Koulun lisäksi erityisesti nuorena poikana Ed harrasti myös suunnistusta ja on tätä nykyä käväissyt myös kenttäratsastuskilailuissa taitojaan testaamassa.

× fwb-t Lousiana
Antoisan oma poika, upea Suga Wuga Triangle Mer, toimi Lissun toisen varsan isänä. Terve tamma syntyi joulukuun alkupäivinä vuonna 2011, ja oli jo tuolloin varattu muuttamaan Scandinavian Warmbloodsiin. Siellä tämä ruunikko tamma nimeltään Lousiana, tutummin Lilo, on kasvanut 169 senttiseksi kaunottareksi. Vanhempiensa tavoin tämä kilpailee menestystä hakien kouluratsastuksen grand prix luokissa, minkä lisäksi tulevaisuuten kuuluu varmasti myös suvun jatkamista. Ajatus nimestä Lousiana johtaa tamman isän emään ja tämän sukuun, jossa nimissä näkyy niin ikään monia maantieteellisiä kohteita maailmalta.

× fwb-t Layali Lys
Joulua jo odoteltaessa, 13.12.2011, antoi Lissu maailmalle hieman ennenaikaisen joululahjan. Tuloksena oli kuitenkin terve ja virkeä tammavarsa, joka sittemmin muutti, kuten suunniteltu oli, Ginger Dressageen. Samaisessa tallissa asustaa myös varsan isä Kenyon Ginger. Layali Lys on nimi jolla tätä pikkuista siunattiin, ja isänsä ja äitinsä kavionjälkiä seuraa hän kouluratsastuksen GP-luokkiin. Tamma on 164cm säkäkorkeudeltaan ja väriltään kaunis, melko vaalea ja hieman punertava ruunikko. Luonteeltaan Lana muistuttaa erittäin paljon valoisaa äitiään, ja molemmat herättävät läsnäolijoissaan väkisinkin positiivisia tunteita. Ratsuna tamma on kohtuullisen herkkä mutta todella mukava yhteistyökumppani.

Sukutaulu ja -selvitys

isä KRB Dope Star
suomenpuoliverinen
kimo, 164cm
KRJ-II
ii. RQM Sacrosanct
suomenpuoliverinen
YLA2
iii. Yamarafon VIR
KRJ-II
iie. Titianesque VIR

ie. Carane OKA
suomenpuoliverinen
YLA2, KRJ-II
iei. Jack Frost
KRJ-II
iee. Amalié NON
YLA2
emä Stage Beauty VW
suomenpuoliverinen
ruunikko, 163cm
YLA2, KRJ-II, SPL-II
ei. Johhny B Goode HRW
suomenpuoliverinen
KTK-III
eii. Heijastus Wikés
KRJ-I, YLA2
eie. Alvareza VR

ee. AR Sharona
suomenpuoliverinen
YLA2
eei. Gatekeeper VIR

eee. Aurore v. Rouce

Lissun isä KRB Dope Star on nyt jo edesmennyt suomalainen puoliverinen Cheval Delamerista. Tämä Kronenbourgin kasvatti oli koulupainotteinen ja kilpaili grand prix tasolla hienon määrän sijoituksia Zikin omistuksessa. Dopeksi kutsuttavan orin säkäkorkeus oli 164cm ja väriltään hän oli komea kimo. Luonteeltaan Dope muistetaan uteliaana ja oriksi varsin rauhallisena tapauksena. Se siirtyi ajasta ikuisuuteen vietettyään todella pitkän ja hyvän elämän, jättäen jälkeensä muun muassa neljä toinen toistaan hienompaa jälkeläistä joista Lissu oli viimeisin. Dope kävi myös kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa ja tuli palkituksi kakkospalkinnolla. Oria lämpimästi muistelevat nyt monet sen kanssa touhunneet ihmiset ja erityisesti sen ylpeä omistaja Ziki.

Ii. RQM Sacrosanct oli hienon hieno suomalainen puoliverinen joka asusteli Kronenbourgissa. Tämä koulupainotteinen ori omasi 164cm säkäkorkeutta ja oli täynnä energiaa. Poika muistetaan erityisesti orimaisesta pilkkeestä silmäkulmassaan ja vauhdikkaista kouluratsastusliikkeistään, joita oli joskus hankalakin ratsastajan hallita. Silti saavutukset olivat ihailtavat: yli 100 sijoitusta kouluratsastuksessa ja yleislaatuarvostelun kakkospalkinto. RQM Sacrosanctia kutsuttiin ystäväpiireissä tutummin vain Reinoksi. Reino jätti maailmaan kaksi jälkeläistä, yhden orin ja yhden tamman.

Iii. Yamarafon VIR oli suomalainen puoliverinen ori ja aikanaan ilmeisesti hyvinkin menestynyt kouluratsu. Valitettavasti orin itsensä siirryttyä ajasta ikuisuuteen, katosivat myös monet tiedot siitä samalla kerralla. Siksi tarkkoja faktoja orin urakehityksestä on vaikea löytää, mutta varmaksi voimme sanoa sen uransa huipulla ollessaan tulleen palkituksi KRJ-II palkinnolla kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa. Yamarafonilta voidaan jäljittää myös kaksi jälkeläistä, mutta hyvin mahdollista että niitä saattaa olla maailmalla useampiakin. Orin oli kasvattanut talli nimeltä Vintage Chick. Iie. Titianesque VIR tunnetaan paremmin lempinimellään Sara. Tämä suomalainen puoliverinen tamma oli 166cm säkäkorkeudeltaan korkea ja kasvatettu Vintage Chick nimisellä tallilla. Sittemmin Sara uuden omistajansa kanssa painottui kouluratsastukseen ja kilpaili jopa grand prix tasolla. Sijoituksia tuli kerättyä ihan mukavasti ja muutakin aktiviteettia harrasteltiin. Luonteeltaan Saran muistaa rauhallisena tallin lellikkinä, jonka kanssa hoitotoimenpiteissä saattoi kuluttaa ikuisuuksia ihan vain puunaillen. Ratsuna nähtävillä oli enemmänkin energiaa ja lennokkuutta, mutta aina tamma pysyi hyvin kuulolla. Näitä ominaisuuksia se on koettanut periyttää myös jälkeläisilleen joita löytyy viisi kappaletta.

Lissun ie. Carane OKA, nyttemmin jo edesmennyt suomalainen puoliverinen, asusteli aikanaan Kronenbourgissa menestyen kouluratsun urallaan. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja myös tätä tammaa on kuultu kutsuttavan todella monilla lyhenteillä, mutta yleisimmät lempinimet lienevät kuitenkin olleet Karo ja Cara. Joka tapauksessa tämä, kutsukaamme me häntä nyt vaikka Karoksi, oli rautias ja säkäkorkeudeltaan 165 senttinen. Grand prix tasolla kilpaillessaan saavutti Karo sadan sijoituksen maagisen rajan ennen eläköitymistään. Aherrus palkittiin myöhemmin KRJ:n laatuarvostelussa kakkospalkinnolla, ja yleislaatiksestakin palkintokaappiin tuli kakkospokaali. Luonteeltaan Karo oli luottava ja lempeä, ja näitä ominaisuuksia hän periytti myös kaikille kolmelle jälkeläiselleen.

Iei. Jack Frost tunnetaan lempinimellä Jay. Tämä suomalainen puoliverinen ori oli ruunikko ja säkäkorkeudeltaan 169 senttinen. Jay oli erittäin taitava ratsu ja vaikkei aina ehkä helpoimmasta päästä ratsastettava, niin koulutustaso riitti Prix St Georges tasolle ja rataesteilläkin 120cm saakka. Estetaidoista huolimatta oli Jay kouluratsu henkeen vereen - ja näistä erityisesti vereen. Omistaja on aina ylpeänä esitellyt Jayn sukujuuria ja hienoa isälinjaa, eikä aivan suotta. Koulusuvun kasvattamana ori kilpailikin hyvän määrän KRJ:n alaisia sijoituksia ja tuli sittemmin palkituksi kakkospalkinnolla kyseisen lajin laatuarvostelussa. Siitoshommissa Jay toimi niin ikään ahkerasti ja periytti koulugeenejään monelle tulevaisuuden tähdelle. Iee. Amalié NON oli suomalainen puoliverinen tamma ja taidokas kouluratsu. Valitettavasti Amelien uran tarkkaa kehityskaarta emme tiedä, koska monet faktatiedot ovat tamman kohdalla päässeet katoamaan. Kuulopuheissa Amelieta kiitellään aina lennokkaana ja sirona kouluratsuna, ja näille puheille tukea antaa tietysti saavutettu kakkospalkinto KRJ:n laatuarvostelussa. Kilpailemisen lisäksi tamma on synnyttänyt kaksi jälkeläistä, yhden orin ja yhden tamman.

Lissun emä on ihanista ihanin Stage Beauty VW Cheval Delamerista. Tämä suomalainen puoliverinen tamma on ruunikko ja säkäkorkeudeltaan 163 senttinen. Tutummin hänet löytää tallista nimellä Bella. Kouluratsastus on lähellä Bellan sydäntä ja taitaa se tulla luonnostaan ihan geeneistäkin. Kilpailuista on haettu sijoituksia kunnioitettavat määrät, ja kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa tamma pääsi kakkospalkinnolle. Sen lisäksi Bella on käväissyt myös YLA:ssa tuloksena niin ikään kakkonen, ja eiköhän tulevaisuutta siivitä vielä joku laatuarvostelu näiden lisäksi. Jälkeläisnäytöt Bellalla ovat ainakin kunnossa, sillä se on synnyttänyt maailmaan kuusi toinen toistaan hienompaa yksilöä. Sukupuolijakauma jälkeläisillä on ollut tasainen: 3 oria ja 3 tammaa. Bellan luonnetta kun pyytää ihmisiä kuvailemaan, on vaikeaa saada tiivistä vastausta. Tamma on niin vaihtelevainen ja taitaa käytöksen esimerkillisyydestä piruiluun, että ihan hetken tutustuminen ei kaikkia saloja aukaise.

Ei. Johhny B Goode HRW on komea, täysin musta suomalainen puoliverinen. Se on HR Warmbloodsin kasvatteja, ja tutummalta nimeltään näin ystävien kesken ihan vain Jomppe. Jompelta löytyy säkäkorkeutta 165cm, eikä ryhdikkäässä rakenteessakaan ole suuria vikoja. Kantakirjaan ori on kirjattu kolmospalkinnolle. Pääpaino harrastuksissa on kuitenkin aina ollut kouluratsastuksen puolella, ja grand prix tason ratsuna onkin tullut kierrettyä kilpakenttiä varsin mukavin tuloksin. Koulukentillä menestymiseen edellytyksiä luovat paitsi mahtavat sukujuuret, myös herkkä ja kuuliainen luonne. Jompen seurassa pääseekin helposti unohtamaan työskentelevänsä orin kanssa kun ei vilkaise jalkojen väliin, sillä käytös on kyllä lempeää ja rauhallista kuin lampaalla. Rauhallisuutta ori lienee jälkeläisilleenkin periyttänyt, ja näitä rauhan lapsosia on maailmaan syntynyt ainakin kaksi kappaletta.

Eii. Heijastus Wikés oli komea holstein, jonka rakenteen ihastuksellista muistelemista häiritsevät nykyisin vain lähinnä ne villit mielikuvat, joissa ori on karannut käsistä tai kulkee kentällä aivan räjähtämispisteessä. Tosiaan, tämä poika joka nimellä Viksu paremmin kotitallilla tunnettiin, ei koskaan ollut niitä helpoimpia käsiteltäviä. Siitä huolimatta joillain keinoilla orin kanssa tultiin menestymään kouluratsastuksessa, kun intermediare tason sijoituksia se keräili ihan mukavan määrän. Vain hurjana riehujana Viksun tunteneet saivatkin sitten seistä ja katsella suu auki unohtuneena, hämmästystään tuskin lainkaan peitellen, kun ori KRJ:n laatuarvostelusta palasi ykköspalkinnolla palkittuna. Tämän lisäksi Viksu kävi myös YLA:ssa kakkospalkinnon pokkaamassa. Villistä luonteesta huolimatta voi siis olla menestyjä, siitä ori oli hyvä esimerkki. Esimerkkinä se taisi toimia myös jälkeläisilleen, joita seitsemän kappaletta maailmaan tuotettiin. Säkäkorkeutta Viksulla oli 165cm. Nykyään hän riehuu jo ikuisuuden vihreillä laitumilla. Eie. Alvareza VR syntyi vuonna 2005 tallilla nimeltä Vista Ridge. Tältä kasvattajaltaan tämä suomalainen puoliverinen tamma siirtyi HR Warmbloodsin omistukseen jatkaen siellä kehitystä taitavaksi kouluratsuksi. Sellainen Alvarezasta, jota Vinjaksi tutummin kutsutaan, sitten tulikin. Tamma kilpaili ainakin vaativissa luokissa paljon sijoittuen, mutta edellytyksiä intermediare tasolle löytyi myös. Ratsuna Vinja oli aina miellyttämishaluinen ja herkkä, joskin ehkä myös ajoittain hieman arkaileva. Ehkä juuri tämä arkuus ja tietynlainen turha pelokkuus estivät Vinjaa pääsemästä koskaan aivan huipulle kouluratsun urallaan. Lisäksi ihan sen kotitallin passiivisuuskaudet tulivat tammalle huonoon aikaan. Jälkeläisiä ei maailmaan sitten jäänytkään kuin yksi kappale. Rakenteeltaan Vinja oli siro, väriltään ruunikko ja säkäkorkeudeltaan vain 160 senttinen.

Lissun ee. AR Sharonan lempinimi on Shanni. Tämä tamma on suomalainen puoliverinen ja säkäkorkeudeltaan 167 senttinen, väriltään ruunikko kuten Lissun koko emälinja aika pitkälle asti. Shannin omistaja on nimeltään cen, ja yhdessä nämä ovat kilpailleet jonkin verran kouluratsastuksessa, johon Shanni sukunsa tavoin on painottunut. Valitettavasti vain meillä ei ole tarkkoja tietoja tamman urakehityksestä. Sen sijaan yleislaatuarvostelusta meillä on tarkka tieto Shannin saavuttamasta kakkospalkinnosta. Huonosti ei tamma siis pärjännyt. Jälkeläisiä ei siitä huolimatta ole maailmaan ainakaan meidän tietääksemme Shannista tuotettu enempää kuin yksi.

Eei. Gatekeeper VIR oli kolmen koon ori: komea, korkea ja koulupainotteinen. Lempinimellä Keeper tunnettu poika oli rodultaan aito suomalainen puoliverinen. Säkäkorkeus taisi olla ihan rotumääritelmän ylärajalta, mutta se ei haitannut kouluratsastuksessa kilpailemista. Keeperin kasvattajana toimi talli nimeltä Vintage Chick, ja sieltä se muutti myöhemmin Sonja P:n omistukseen. Valitettavasti meillä ei ole orista kovin tarkkoja tietoja tai kuulumisia. Tiedämme sen kuitenkin sittemmin siirtyneen jo ajasta iäisyyteen, jättäen taakseen ei kovin montaa jälkeläistä mutta hyvinkin kaipaavan ihmislauman. Eee. Aurore v. Rouce oli marayan kasvattama vuonna 2007 syntynyt holstein. Tämä tamma, jota ihan vain Auroreksi kutsuttiin, asusteli elämänsä Sonja P:n omistuksessa. Se oli väriltään ruunikko ja säkäkorkeudeltaan kuulemamme mukaan melko kookas. Koulupainotteisena kilpaili Aurore jonkin verran, mutta tarkat tulokset kilpailuista ovat meiltä päässeet katoamaan. Myös ihan kaikista Auroren liikkeistä sen elämän varsinkin viimeisillä vuosilla meillä ei ole faktatietoja, mutta olemme kuulleet tämän kiltin ja rauhallisen tamman siirtyneen sittemmin vanhuuden päivillään vihreämmille laitumille laukkaamaan. Jälkeläisiä ei tamma maailmaan jättänyt enempää kuin yhden.