|
× virallinen nimi: × rotu, sukupuoli: × syntynyt, ikä: × väri, säkäkorkeus: × painotus: |
Smoker 73 suomenpuoliverinen ori 09.09.2008, ikä musta, 162cm esteratsastus |
× kasvattaja: × omistaja: × kotitalli: × rekisterinro: × koulutustaso: |
kisumiu, team Alkoholisti Donna VRL-05903 (s-posti) Antoisa VH05-031-0057 ko: heA re: 150cm me: 120cm |
kuvat © Ada Vakkuri, kiitos!
Nuorena Mokkeri oli oikea kauhistus, se on minunkin myönnettävä. Pomppuisa yhteinen matkamme on kuitenkin päässyt pyöristämään pahimpia kulmia, ja orin käytös on nykyään kohtuullisen hallussa. Ainakin energiankäyttökohteet ovat oikein kanavoituja, vaikka välikohtauksia silloin tällöin sattuu. Kaikesta huolimatta Mokkeri on aina ollut mamin pikku kultipoika, ja ehkä siksi ori onkin saanut julmetun paljon huonoa käytöstä anteeksi nimenomaan tallinomistajan puolelta.
Donnan antiuskonnollisuudesta huolimatta kiitämme suurempia voimia siitä, että Mokkeriin on tehonnut jonkin sortin kouluttaminen. Hoidettaessa hän ei ole mikään helpoin lasten tason valinta, mutta rutiinilla hommat hoituvat kyllä. Harjauksen ori kestää kuin mies, vaikkei siitä liiemmin nauti. Kaviot nousevat melko mukavasti. Mokkeri on joskus ollut herkkä potkimaan, mutta viime vuosina tämä tapa on, jollei loppunut, niin ainakin vähentynyt minimiinsä. Luimistelua ori edelleen harrastaa häpeilemättä saattaen ärsyyntyessään myös näykkäistä.
Kaikkein tyhmin teoria mitä hoitaja voi tämän tottelemattoman pojan kanssa yrittää, on rauhallinen juttutuokio. Kuvitelkaa nyt vaikka stereotyyppinen rekkamies letitetyn partansa kanssa. Hän on sataprosenttinen lihansyöjä, kuuntelee raskasta heviä, polttaa sätkää, kulkee kaupungilla viidakkoveitsi vyössään, kiroilee ja nostaa penkistä enemmän kuin minä painan. Sitten joku viherpiipertäjä tarjoaa hänelle vihreää teetä, koska se kuulemma "rauhoittaa ihohuokosia ja lisää onnellisuushormonin eritystä". Reaktio ei välttämättä ole viherpiipertäjän näkökulmasta katsoen kovin myönteinen. Tällaista kuvitelmaa vertaan rauhallisen juttutuokion tarjoamiseen Mokkerille. Tulos on auttamatta epätoivoinen. Hoitajan on parempi toimia minä määrään ja sinä vikiset - asenteella, sillä Mokkeri kunnioittaa kyllä ihmisiä, jotka pääsevät päättäväisyydessään ja itsevarmuudessaan edes lähelle herran omaa tasoa. Aina se ei ole niin helppoa miltä kuulostaa, sillä Mokkeri saattaa asennoitua hoitajaa vastaan aivan samalla asenteella. Kyseessä on silloin tahtojen taistelu, jonka hävinneet harvemmin haluavat hoitamaan poikaamme uudestaan.
Ketuttavan harjaussession jälkeen alkaa varustaminen. Mokkeri nostelee päätään, luimistelee ja näykkii. Satulan voi vielä harhautellen sujauttaa selkään, mutta suitsissa vaaditaan paikalle jotakuta pojan vakiotiimistä. Meitä taitaa tosiaan jo pieni valiojoukko olla, jotka Mokkerille kykenevät pistämään kampoihin. Mamin kanssa pikkuinen mussukka on tietysti oikea enkeli, kuinkas muutenkaan? En yhtään tiedä mistä huonosta käytöksestä nuo muut muka puhuvat... paitsi ehkä silloin, kun kyseeseen tulee taluttaminen. Taluttaessa Mokkeri on kaikkien kanssa mahdoton. Suuhun ja turvan ympärille saa tunkea kaikki mahdolliset ketjut ja narut, roikkua niissä kaksin käsin ja toivoa parasta. Parempi lähteä tämän orin matkaan rennolla asenteella, sillä erittäin vakavamieliselle perässä raahatuksi tuleminen voi olla kova paikka. Minulla on Mokkerin kanssa aina lähinnä hauskaa, kun mietin narun päässä mihin tänään ollaan matkalla. Tämä huvi soveltuu myös ystävien testaamiseen ja heidän kustannuksellaan nauramiseen, ja siksi uudet tuttavuuteni saavatkin aina kunnian taluttaa Mokkeria. Se piristää päivääni kummasti.
Taluttaessa koettua toisen hupia ja toisen tuskaa ilmenee myös traileriin lastauksessa. Mokkerilla ei ole mitään matkustamista vastaan, mutta ilmeisesti ihan vain periaatteen vuoksi hän on päättänyt kieltäytyä sopuisasta lastauksesta. Kyseisen toimenpiteen aikaan voidaan jälleen nähdä sitä paljon puhuttua tahtojen taistelua. Tallissa ja laumansa keskuudessa Mokkeri pitää kovaa kuria. Aikoinaan piti tosissaan miettiä orin sijoittamista laidunkaudeksi eritykseen, mutta onneksi mitään aggressiivista käytöstä muita hevosia kohtaan ei ole ollut. Pientä arvoasteikon osoittamista noilla pojilla nyt on aina, mutta ilman vakavia kahinoita on orilaumasta aina meillä jokainen oman paikkansa löytänyt. Mokkeri suhtautuu myös täysin uusiin hevostuttavuuksiin ihailtavan hyvin, eikä välttämättä ole kaikista paikalla olijoista edes kiinnostunut. Kunpa uudet ihmisetkin pääsisivät näin helpolla.
Mokkeri on jääräpäinen ratsu, kuten kuvitella saattaa. Tilanne ei kuitenkaan ole aivan toivoton, sillä vuodet ovat todella pehmentäneet poikaamme. Aloittelijoita, tai edes kokeneita, mutta Mokkerille uusia tuttavuuksia ei selkään päästetä, sillä seuraukset tiedetään. Sen sijaan omistaja, sekä muutama tallin ahkera vakiotyöntekijä pääsevät orillamme ratsastamaan ja kilpailemaan, jopa aivan menestyksekkäästi pojan luottamuksen saavutettuaan. Taitavalle ja tutullekin ratsastajalle ori voi tuottaa joskus ongelmia, eli ihan läpihuutojuttu ei ratsastussessio Mokkerin kanssa koskaan ole.
Vaativinta Mokkerin kanssa on saada poika oikeasti kuulolle ja muotoon. Askelet orilla ovat kuitenkin erittäin nätit, joten sitten kun homma toimii, niin se myös näyttää hyvältä. Erityisesti laukka on varsin pehmeä ja pyöreä Mokkerin rentouduttua kunnolla. Kouluratsastuksessa voimme käyttää kauniita askellajeja parhaina päivänä hyödyksi erittäin hyvin, mutta helpolta tasolta emme ole päässeet paljon nousemaan. Mokkeri osaa kyllä olla taipuisa ja ketterä, vaan eniten kouluratsastuksessa oria pännivät ne lukuisat toistot. Saman liikkeen hionta uudelleen ja uudelleen ei ole meidän poikamme juttu. Lisätyt askellajit ovat vielä hyvää luokkaa, ja vaativalta tasolta olemme ottaneet hallintaamme kootutkin. Tasollamme etenemistä vastaan ovat kuitenkin Mokkerin ajoittaisen yhteistyökyvyttömyyden lisäksi mm. sulku- ja avotaivutukset käyntiä nopeammassa vauhdissa. Takaosan käyttö orilla ansaitsee kuitenkin kehuja.
Takaosan käytöstä on hyötyä myös esteratsastuksessa. Siellä poika onkin eniten omillaan, eikä hermostu koulun tapaan niin helposti lukuisista uusinnoista. Kaikki alun käytösongelmat sekä pienen itsepäisyyden vielä kentälläkin unohtaessamme, Mokkerilla on hieno hyppytekniikka, eikä sitä voi mennä kieltämään. Ponnistusta löytyy ihan mukavasti, mutta se ilmalennon tyyli, sekä hallittu laskeutuminen ovat todelliset syyt, miksi hän on esteratsu - ja hyvä siinä. Mokkeri ei esteillä juurikaan odota ja vaadi ratsastajalta apua, vaan tyytyy yksilösuoritukseen. Sekin on parempi kuin väärät ohjeet, sillä epäselvien apujen anto esteillä tuottaa Mokkerin kanssa vaikeuksia. Ori ei voi sietää väärää informaatiota esteradan ratkaisevalla hetkellä. Sen sijaan tarkkaavainen ja taitava ratsastaja saa oikeilla avuillaan lisättyä sen viimeisen silauksen Mokkerin omien taitojen päälle, jolloin suoritus on varmasti priimaa. Erikoisesteet eivät poikaa pelota (pelottaakohan mikään?), mutta kaikkein oudoimmilla virityksillä ponnistuskohdan katsominen voi jäädä ratsastajan vastuulle. Normaaleissa tapauksissa Mokkeri on hyvä myös etäisyyksien arvioinnissa.
Maastoon ei Mokkeri ole mikään varmin ja viisain valinta. Hevosen pelästymisiä ei tarvitse pelätä, koska Mokkeri kestää yllätykset miehisellä vakaudellaan, mutta liian innostumisen ja kuuntelemattomuuden takia lähtö käsistä voi olla hyvin mahdollinen. Rauhallisia maastolenkkejä orin kanssa ei juuri harrastetakaan, mutta sen sijaan maastoesteitä käymme jopa kilpailuissa hyppäämässä. Niilläkin vauhti voi joskus yltyä liikaa, kun Mokkeri unohtaa ratsastajan auktoriteetin. Mahdotonta pojan hallinta ei kuitenkaan ole, ja tarvittava voima, ketteryys ja maastovarmuus löytyvät orista luonnostaan. Erityisesti mäet ovat perusesteiden lisäksi valttikorttejamme maastoestekilpailujen sijoituksia haettaessa.
Kilpailuista puheen ollen, eivät Mokkerin suoritukset kilpapaikoilla poikkea juuri kotikenttien treeneistä. Mahdolliset lähiseudun tammat ovat ainoa häiritsevä tekijä vilkkailla paikoilla, mutta sen sijaan ihmisyleisöllä ei ole suorituksiin näkyvää vaikutusta, ellei kentälle nyt ihan mitään plussapalloja heitellä.
» Donna innostui kirjoittamaan myös pientä historiaa yhteisen taipaleen alkuajoista Mokkerin kanssa.
Mokkeri on harkitusti tarjolla jalostukseen. Kiinnostuessasi ota yhteyttä sähköpostilla.
× fwb-t Vainglory WAS
Vainglory WAS on Mokkerin ensimmäinen jälkeläinen. Emänä toimi hieno kantakirjattukin Shadow's Viva Alegra, joka synnytti terveen tammavarsan 02.01.2010. Tämä Wasbaar Showjumpersin kasvatti asusteli ensin maastoestepainotteisella tallilla, mutta on sittemmin siirtynyt Yogin omistukseen Soloon. Gloryksi kutsuttavalla tammalla on 166cm säkäkorkeutta. Glory on painottunut esteille ja kilpaillut todella hyvillä tuloksilla ERJ'n alaisissa kilpailuissa. Jälkeläisiä on myös tammalle hankittu.
× fwb-t Daytona HWK
Tummanruunikko suomalainen puoliverinen Nona on Mokkerin toinen jälkeläinen. Tämä tamma on syntynyt 15.07.2010 ja emänä toimi Haukkamäen Tilan Don't Ask HT. Myös Nona jäi asumaan kasvattajansa luo Haukkamäen Tilalle. Tamman säkäkorkeus on 167cm, ja painotus on esteratsastukseen. Sijoituksia onkin tullut mukava määrä kyseisestä lajista. Luonteeltaan Nora on säpsäkkä ja hieman jääräpäinen tyttö, eli selvästi myös isäänsä tullut, mutta ehkä kuitenkin hieman helpompi tapaus.
× fwb-o VIP MVA Fn PP MVA Jazz Artist KTK-II
Jazz Artisti syntyi 3. tammikuuta vuonna 2011 täällä kotona Antoisassa. Emänä toimi Antoisan oma Robina SUN, ja koti tälle varsalle oli tiedossa jo hyvissä ajoin ennen syntymää. Jace siirtyikin tarpeeksi kasvettuaan nican omistukseen. Tämä ruunikko suomenpuoliverinen on säkäkorkeudeltaan 163 senttinen. Taitojen puolesta poika on saanut paljon verta isänsä puolelta, sillä Jace on painottunut isän suvun tavoin esteratsastukseen. Kilpaileminen onkin sujunut hyvässä tahdissa ja myös lapsenlapsia on Mokkeri Jacen kautta saanut. Luonteeltaan ori on reipas ja rohkea, joidenkin sanojen mukaan jopa häsläävä tai ylisosiaalinen.
× fwb-o Olive Twist Solo
C' Bohemian Ballad astutettiin Mokkerilla, ja tuloksena syntyi 27.02.2011 Mokkerin neljäs jälkeläinen, terve orivarsa. Pojasta tuli Solon kasvatti ja uusi koti löytyi Jenzan luota. Olive Twist Solo, tutummin pelkkä Olli, on 163 senttinen estepainotteinen lupaus. Luonteeltaan ori on mukava ja yhteistyöhaluinen, ei siis aina kovin lähellä isänsä käyttäytymistä. Hyppykapasiteetissa ja -tyylissä on kuitenkin paljon samaa, eikä ihme että Olli pärjää estekilpailuissa. Menestystä on haettu myös näyttelyistä ja plakkarissa on mm. kantakirjapalkinto kakkoselle.
× fwb-t Unidentified Flying Object Solo
Myös Donna on halunnut kultapojustaan jälkeläisen ja sopivan tamman haku oli käynnissä pitkään. Sellainen löytyi jälleen Solosta ja tällä kertaa kyseessä oli nuori lupaus ML Neda. Varsa osoittautui tammaksi syntyessään lopulta 15.5. vuonna 2011. Solon kasvattinimisääntöjen mukaisesti nimen piti alkaa U-kirjaimella, ja siinä meillä olikin paljon pohdittavaa. Lopuksi päädyttiin U.F.O.:oon, eli Unidentified Flying Object Soloon. Tämä Ufoksi kutsuttava tamma asustaa siis kanssamme Antoisassa. Ulkonäöltään hän on 165 senttinen rautias kaunotar muistuttaen näin lähinnä äitiään, mutta luonteeltaan neiti on aivan isänsä tyttö. Hänellä on kaavailtuna jo hieno ura esteratsastuksen saralla.
× fwb-t Daybreaker Solo
Mokkeri on ollut hyvin suosittu jalostusori Solon tammoille, ja myös Mokkerin kuudes sekä todennäköisesti viimeiseksi jäävä jälkeläinen oli yllätys yllätys Sololainen. Daybreaker Solo on 170 senttinen estepainotteinen suomenpuoliveritamma, joka kilpailee estekilpailuissa 140cm tasolla pitkälle tähdäten. Ruunikon värin on on tämä Daisyksi kutsuttava tamma perinyt äidiltään Comina Chapielta, joka synnytti varsan vuoden 2011 tapaninpäivänä, eli 26. joulukuuta. Daisyn omistaa Seela ja kotitalli tammalla on Praya Sporthorses.
| isä C'mon and Love Me suomenpuoliverinen ruunikko, 163cm YLA3 |
ii. Fanaation suomenpuoliverinen evm |
iii. Peveril Pox evm |
| iie. Lunar Ljus evm |
||
| ie. Cui Kirasa ruotsinpuoliverinen evm |
iei. Download Tangle evm |
|
| iee. Sintolour Soul evm |
||
| emä Satisfaction suomenpuoliverinen musta, 167cm |
ei. Riverdown suomenpuoliverinen evm |
eii. Down To Hell evm |
| eie. Smooth Move evm |
||
| ee. Disturbia suomenpuoliverinen evm |
eei. No Replica evm |
|
| eee. Bable Mary evm |
Isä C'mon and love me on upea suomalainen puoliveriori. Calle on ulkonäöltään komea, 163 senttinen ruunikko ilmestys. ERJ-sijoituksia orilla on yli viitisentoista, ja muutamia myös KRJ-, KERJ- ja MEJ-radoilta. Myös VVJ on Callelle tuttu laji, mutta menestys on siinä ollut vaitonaisempaa. Yleislaatuarvostelussa Calle palkittiin kolmannella palkinnolla. Mokkeri oli Callen ensimmäinen jälkeläinen, mutta nykyisin Mokulla on ainakin yksi velipuoli.
ii. Fanaation on ruunikko, jopa huimat 175cm korkea suomenpuoliverinen ori. Rakenne ei ole ollut kehuttu, mutta ratsuna ori pääsi loistamaan. Koulu- ja estekilpailuissa hankittiin jonkun verran menestystä, mutta kenttäratsuksi vaikka tähdättiin, ei siihen asti riittänytkään kestävyyttä. Jalkavaivojen kera menestyksen havittelu jäi, mutta jälkeläisiä teetettiin useita, eikä yksikään ole ollut pettymys. iii. Peveril Pox on 165 senttinen rautias hyvärakenteinen suomalainen puoliverinen. Ori sai hieman näyttelymenestystä, mutta ratsailla se oli tuittupää. Itse asiassa kolmen polven sisällä isän puolen suvussa, Pox on lähinnä Mokkeria luonteeltaan muistuttava. Isän puoli kun muuten on niin tasaisia hyväkäytöksisiä menestyviä ratsuja täynnä. Onko tämä kuitenkin liian kaukaa haettua? Ehkä Mokkerin luonne on enemmän äidin puolelta. Poxista kuitenkin vielä sen verran, että näyttelymenestyksen lisäksi muuta kunniaa ei tullut, ja varsojakin tulisesta orista teetettiin vain kaksi, rakenteen periytymisen toivossa kai. iie. Lunar Ljus on punaruunikko ruotsalainen puoliverinen. Säkäkorkeudeltaan 160senttinen tamma keräsi menestystä lähinnä näyttelyiden puolelta, sekä ratsuna juniori luokissa lapsiystävällisyytensä vuoksi. Jälkeläisiä tamma jätti jälkeensä ainakin seitsemän, mutta Fanaation on heistä ainut suomessa syntynyt suomenpuoliverinen.
ie. Cui Kirasa on rautias ruotsinpuoliverinen. 160cm korkea tamma on koulupainotteisena loistanut monissa GP-tason kilpailuissa mahtavalla menestyksellä. Täyspäiväiseksi siitos- ja seurahevoseksi eläkkeelle siirryttiin kuitenkin jo yllättävän aikaisin, huhujen mukaan pienten nivelongelmien takia. Jälkeläisiä kuitenkin on todistettavasti monia. iei. Download Tange on myös ruotsalaista puoliverisukua, mutta hieman normeista poiketen painottunut alkuun lähinnä valjakkohevoseksi. Noviisiluokkien kiertämisen jälkeen jossain kuitenkin havaittiin 163cm korkean orin kykenevän muuallekin, ja pientä kiertämistä nähtiin niin este- kuin koulukentillä. Mitään mainittavampaa menestystä ei kuitenkaan saatu, ja jälkeläistenkin määrä taisi jäädä yhteen. iee. Sintolour Soul oli kimo ruotsinpuoliverinen, sillä lailla siis eräänlainen harvinaisuus ainakin omana aikanaan. Näyttelyissä pärjättiinkin menestyksekkäästi, mutta myös estepuolella saatiin kunniaa. Säkäkorkeutta oli 162cm. Soul kuitenkin kuoli vielä kohtalaisen nuorena traagisessa liikenneonnettomuudessa, joten varsa jäi myös hänellä yhdeksi ainoaksi.
Emä Satisfaction on suomalainen puoliverinen tamma. 167cm säkäkorkeus sopii hyvin mustalle neidille, jonka siro olemus hurmaa. Estepainotteisena sijoituksia on ylitse kolmisen kymmentä, mutta muut lajit on jätetty tuntemattomiksi. Jälkeläisiä löytyy neljä kappaletta. Luonteeltaan Satu on aina ollut helppo ja luotettava ratsu, joten äiti eroaa hieman villistä pojastaan.
ei. Riverdown on suomalainen puoliverinen ori, jolta säkäkorkeutta löytyy 175cm. Esteille painottunut punaruunikko ori kisasi aikoinaan estekentillä melko aktiivisestikin. Näyttelyhevosena poika ei ikinä pärjännyt mainittavasti. Jälkeläisiä maailmaan saatiin ainakin kaksi sitten eläkkeelle siirtymisen jälkeen. eii. Down To Hell on suomalainen puoliverinen ori. 176cm korkean pojan tiedetään kisanneen paljon koulukentillä, jopa GP tasolla kohtalaisen menestyksekkäästi, ja siirtyneen jossain kohtaa täysin siitokseen jättäen maailmalle monia varsoja. Tarkempia tietoja sijoitusten tai jälkeläisten määrästä ei meillä kuitenkaan ole, ja nykyisin ori on jo edesmennyt elettyään kauan myös ruotsissa. eie. Smooth Move on suomalainen puoliverinen. 168cm korkea tamma ei ollut mikään kisahirmu, vaan lähinnä harrastehevonen jossain länsisuomen pientallilla. Lähikuntien pienissä kisoissa saatettiin käydä, mutta isompi menestys jäi saamatta. Jälkeläisiä maailmaan tuotettiin kaksi.
ee. Disturbia on suomalainen puoliverinen tamma. Jos yritämme hakea suvusta hevosta, joka omaa samoja piirteitä kuin Mokkeri, voisi tämä tamma olla aika lähellä. Liekö Mokkeri tullut isoäitiinsä? Kenties, ainakin 169cm korkea musta tamma on aina ollut haastava tapaus luonteeltaan, ja silti kiertänyt niin menestyksekkäästi estekentillä. Myös koulun puolelta saatiin sijoituksia, ja näyttelyhevoseksi tammasta olisi ollut kyllä ulkonäöltään, mutta jääräpäinen tamma ei pitänyt kehässä seisoskelusta, joten se jäi sitten siihen. Jälkeläisiä on Sadun lisäksi myös toinen tamma. eei. No Replica on ainoan tyttärensä tapaan jukuripäinen luonteeltaan, mutta varsin taidokas kouluratsu. GP-tasolla hallinneella englantilainen täysiverisellä on 162cm säkäkorkeutta. Väriltään herra on rautias, ja asunut pitkän osan elämästään ruotsissa, lähinnä kilpailemassa, ja siirtynyt vanhemmalla iällä Suomeen tuottamaan maailmalle jälkeläisiä, yhden tamman ja kolmen orin verran. eee. Bable Mary on suomalainen puoliverinen tamma, 169cm korkea ja tummanrautias. Estepainotteinen tamma oli oikea kaunistus ja loisti muutamissa näyttelyissä, pärjäten kohtalaisesti myös esteitä kisatessaan. Koko elämänsä Suomessa viettänyt tamma jätti maailmaan neljä jälkeläistä, mutta menehtyi viidennen varsan kanssa synnytykseen.
