|
× virallinen nimi: × rotu, sukupuoli: × syntynyt, ikä: × väri, säkäkorkeus: × painotus: |
Vandaless Mi suomenpuoliverinen tamma 05.10.2010, ikä kimo, 163cm esteratsastus |
× kasvattaja: × omistaja: × kotitalli: × rekisterinro: × koulutustaso: |
Maijunen, Miitsu Donna VRL-05903 (s-posti) Antoisa VH11-031-0091 ko: heA re: 140cm me: 120cm |
kuvat © Donna
Hoidettaessa tamman parhaimpiin luonteenpirteisiin kuuluu sen ehdoton sosiaalisuus. Vanda tykkää ihmisten läheisyydestä, oli kyseessä lähes kuka tahansa, mutta on samalla osoittanut merkkejä myös syvemmästä kiintymyksestä ja luottamuksesta muutamaa vakinaista hoitajaansa kohtaan. Joka tapauksessa kun hoitaja on ihminen, kuten tähän asti ainakin Antoisassa on aina ollut, niin tamma viihtyy harjailtavana pitkään. Täytyy kuitenkin huomioida, että ihmissielun läheisyyden tuoma rauha ei toimi etätyökaluna. Jättäessään Vandan hetkeksikin yksin, takaa hoitaja sen, että takaisin palatessaan huomaa hän äsken niin rauhallisen oloisen tamman nyt keksineen työntää päänsä ja kavionsa milloin ties mihinkin. Ilman kiinnitystä saattaa Vanda olla kiireen vilkkaa siirtynyt paikasta a paikkaan b siinä välissä, kun selkäsi käänsit, joten liian luottavaiseksi en kehottaisi tämän tamman kanssa heittäytymään. Varustettaessa Vanda hankaloittaa hoitajan työtä pullistelemalla ahkerasti, sekä kurkottamalla turvallaan kohti kattohirsiä. Sen sijaan kaikki toiminta jalkojen kanssa, kuten suojien laitto, kavioiden puhdistus ja jopa kengitys, sujuvat tammalle hyvin.
Vandaa kun lähtee taluttamaan, on kaava aina samanlainen. Sen ensimmäistä vaihetta kutsumme lähtöspurtiksi. Lähtöspurtissa on kyse liikkeelle lähdöstä, ja siitä, että heti ensimmäisiltä metreiltä tamma kiitää ohittamaan hoitajaansa hirveällä kiireellä. Kaavan toinen vaihe on nimeltään perääntyminen, joka tulee melko nopeasti lyhyen lähtöspurtin jälkeen. Siinä Vanda rauhoittuu hoitajan tahtiin ja palaa omalle kävelypaikalleen. Jos matka ei ole niin lyhyt, että melko pitkä perääntymisvaihe riittäisi sen koko pituudelle, seuraa kolmas vaihe. Sitä kutsumme nimellä kyllästyminen ja siitä seuraava haahuileva uteliaisuus. Kyllästyminen ja sitä seuraava haahuileva uteliaisuus - vaiheessa Vanda lähtee jälleen koettelemaan taluttajansa rajoja, mutta ei tällä kertaa lähtöspurtin tapaisesti hurjalla kiireellä, vaan pikkuhiljaa salakavalasti paikaltaan hivuttautuen. Tähän kolmanteen vaiheeseen kuuluu myös matkan pitkittämistä ihmeellisillä kaarroksilla, kaiken ohitettavan haistelua, sekä pitkää tuijottelua tyhjyyteen. Taluttajan olisi oltava hereillä ja yritettävä tässä kohtaa palautella Vandaa hyvin sujuneeseen kakkosvaiheeseen. Kaavojen käyttö nurinpäin ei kuitenkaan ole aina osoittautunut niin helpoksi kuin matemaatikot joskus väittävät.
Ratsastajan peili, senhän minä jo mainitsin, on osuva kuvaus Vandalle ratsuna. Suoraan verrannollisuus on se kaava jota tässä käytetään, jos kaikki kemistit, matemaatikot ja fyysikot nyt halusivat sen kuulla. Vandan liikehdintä on suoraan verrannollista ratsastajan olemukseen ja asenteisiin. Hyvää jälkeä aikaan saadakseen, on myös ratsastajan oltava valmis työskentelemään ahkerasti. Toisaalta sitten kun tältä se hyvä vire ja asento löytyvät, myös Vandan voi innostaa mukaan keskittymään ja ahkeroimaan. Yhteys siihen selästä käsin on helppo muodostaa, ja tamman saa herkästi kuuntelemaan, mutta yhteyden säilyttämiseksi tyttösellä on myös teetettävä paljon töitä. Vandan mielenkiinto pysyy yllä vain vaihtelevilla harjoituksilla, tai sitten puhtaasti raa'alla vauhdilla. Ehkä siksi kouluratsastuksesta ei tamma ole kovasti päässyt innostumaan. Liikkeet jäävät usein jotenkin raskaan oloisiksi vaille koulupuoliveristen hienoa harmoniaa, vaivattomuutta ja hiutaleen keveyttä. Vandan askellajien vahvuus on kyllä se, kuinka ne ovat luonnostaan hyvin tahdikkaat, ja juuri tahdikkuus säilyy niissä myös läpi kulmien, taivutusten, volttien ja askellajimuunnosten.
Esteratsastus on se laji, jossa Vanda on hyvä, ja se näkyy myös tamman omasta innostumisesta. Eteenpäinpyrkivyyttä ja rohkeutta löytyy, ponnistusvoimasta ja vauhdinhurmasta puhumattakaan. Toisinaan kaikki tuo energia johtaa esteillä sähläämispisteeseen asti, joten ratsastajana täytyy olla pitämässä tammaa kurissa ja maan pinnalla. Siis ei kirjaimellisesti koko ajan maan pinnalla, jos esteitä kerran aiotaan ylittää, vaan henkisesti tasapainossa ja realistisena, siis sillä tavalla maan pinnalla. Selvensin vain taas niitä fyysikoita varten. (Terkkuja Lassille!) Vanda ei ole kovin erityisen taitava laskemaan askeliaan ja arvioimaan etäisyyksiä (toisin kuin fyysikot!), joten lähestymisiin esteille tarvitaan kunnon valmistelut ratsastajan puolelta. Itse hyppäämisen tekniikka on Vandalla sitten hallussa kauniista ponnistuksesta hienosti taipuvan ilmalentoasennon kautta pehmeään laskeutumiseen, kaikki tietysti laukan rytmin läpi liikkeen säilyttäen.
Ongelmatapaukset estekentillä liittyvät useimmiten ratsastajan mokailuihin, kuten juuri puutteelliseen valmisteluun esteille tultaessa, mikä johtaa epäonniseen hyppyyn tai suoraan sanottuna läpijuoksuun. Toisaalta myöskään Vanda ei ole täydellinen. Se ei paitsi ole kovin viisas paikatakseen ratsastajan puutteita itsenäisesti, myöskään kovin realistinen aina erikoisesteiden suhteen. Sen sijaan että ne tammaa pelottaisivat, on suhtautuminen yleensä lähinnä yli-innostunut, ja silloin lähdetään kalevalalaisen sanonnan mukaisesti soitellen sotaan. Vasta sadasosasekunti ennen ratkaisevaa hetkeä saattaa tamma ymmärtää, että nyt tuli kyllä suoritettua kunnon virhearviointi. Nämä äkilliset havahtumiset eivät yleensä pääty kovin sulokkaasti. Samaa asennetta Vanda viljelee paljolti myös maastoretkillä, joissa se luulee intoa täynnä voivansa juosta ylös mäen kuin mäen ja voittavansa niin ketun, karhun kuin puutkin painissa. Maastoesteillä se ei tunnu ratsastajan näkökulmasta kovin mukavalta, kun Vanda täydestä innosta lähtee perumaan päätöstään. Siksi erityisen tärkeää olisi maastoillessa ratsastajan valaa oman itsevarmuutensa kautta luottamusta, mutta myös sellaista rauhallista keskittymistä Vandaan. Fyysisiltä ominaisuuksiltaan ja hyppytaidoiltaanhan tamma on kuitenkin erittäin sopiva maastoesteille, ja lajissa taitojaan hyvinä päivinä oikein menestyksellä osoittanut.
Kilpailumatkat sujuvat Vandan kanssa yleisesti ottaen hienosti ilman suurempia ongelmia. Trailerissa tamma on rauhallinen, mutta tyttöä ulos saatettaessa kannattaa varoa lähtöspurtin voimaa. Ihmis- ja hevosvilinän Vanda selättää rauhallisena niin kauan kun lähellä on myös joku tuttu pitämässä huolta ja kertomassa mitä tehdään. Yksin ei tammaa parane vieraaseen paikkaan jättää, sillä silloin sen älynväläykset saattavat johdattaa hevosparan ties mihin. Kilpasuoritukseenkin Vanda lähtee jälleen kuin soitellen sotaan, eli ei juuri ennalta ajattele keskittymisen tärkeyttä, jos ratsastaja ei sitä pyydä. Se taas johtaa siihen, että vasta liian myöhään, kesken suorituksen, huomaa Vanda yleisössä istuvan pikkutytön pelottavan pipon, tallipihalla haukkuvat koirat ja aidan takana zoomailevat ufon näköiset kameramiehet. Siksi perusteellinen verryttely on tärkeää, ja nimenomaan psyykkinen valmistautuminen eikä niinkään se fyysinen taivuttelu. Ratsastajan täytyy luottaa itseensä ja saada myös Vanda tietämään, että ratsastaja on se johon voi luottaa, koska hän tietää mitä tulee tehdä. Kun ratsukon mielen vireystila on kohdillaan, eivät suoritusta enää haittaa mitkään ulkoiset tekijät. Ponnistusvoimaa ja vauhdinhurmaa kun kerran löytyy, niin ei muuta kuin isoin vaihde silmään ja meno päälle!
Vanda on harkitusti tarjolla jalostukseen. Kiinnostuessasi ota yhteyttä sähköpostilla.
× fwb-t Chali Sevelia
Vandan ensimmäisen jälkeläisen isäksi tuli Cheval Delamerin upea, Donnan jo pidemmän aikaa fanittama First Bellamy. Kimoista vanhemmista saatiin aikaan kaunis kimo varsa. Tämä tamma syntyi kesäkuun toinen päivä vuonna 2011, ja nopeasti löysi kodin criseldan (VRL-09979) luota tämän yksityisenä kilpahevosena. Neiti kastettiin kauniilla nimellä Chali Sevelia, ja tutummin häntä kutsutaan vain pelkäksi Elliksi. Kyseessä on siis kimo, 163 senttinen esteratsu, joka on luonteeltaan viisas ja tammamainen, osaten myös näyttelemisen jalon taidon. Ratsuna ei Elli ole aivan helpoimmasta päästä, mutta omaa edellytykset huipputason kilpahevoseksi. Estekentiltä sijoituksia onkin tullut muutamia kappaleita.
× fwb-t Fear Charisma
Voikko ori Lyne Studista, Strangeway SdGER, oli isä, kun Vanda synnytti 12.07.2011 kimon tammavarsan. Fear Charisma tuli varsan nimeksi, ja pikkuinen on vanhempiensa tavoin esteratsastukseen painottunut. Säkäkorkeudessa tamma on vetänyt äitiään huomattavasti pidemmän korren, eli perinyt korkeutta isän puolelta, ja kasvanut 172 senttiseksi. Feea löysi isoksi kasvettuaan tien uuteen kotiin Veran tallille, jossa starttailtiin esteratsastuskilpailuissa hyvällä menestyksellä. Sittemmin on seurannut omistajanvaihdos Fear Charismasta riippumattomista syistä, ja nykyään tamma pitää kotia Breakdown Stud Farmilla Kayan omistuksessa. Lapsenlapsia on Vanda Fear Charisman kautta saanut pari kappaletta jo aikaisessa vaiheessa, ja jalostuskäyttöä tullaan kyllä jatkamaan.
× fwb-o SS Archer
SS Archer on Vandan ensimmäinen orivarsa. Isänä tälle upealle tapaukselle toimi Arcin nykyisen omistajan oma ori HC Upper East Side. Arc syntyi 19. elokuuta 2011. Pojasta on kasvanut ruunikko 160 senttinen komistus, joka nykyään kiitää jo menestyksekkäästi estekisoista toisiin. Yleispainotteisen isän puolelta Arc on perinyt edellytyksiä myös kenttäratsun uraan, eli kyseessä on oikea monitaituri. Koulun puolella suoriutuu poika vaativa B luokista hienosti, ja esteillä ylittyy 120cm heittämällä. Odotettavissa on tulevaisuudelta juurikin mukavasti kilpailumenestystä. Katsotaan sitten mitä muuta Arc ja omistajansa Gibran keksivät.
× bwp-t Ransom Rush
Antoisan oma tumma hurmuri RAW Depardieu pääsi ensimmäistä kertaa miesten töihin eli isänä toimimaan, kun Vanda astutettiin tilausvarsamielessä ennen Belgian matkaa. Tosiaan, synnytys tapahtui onnistuneesti suunnitelmien mukaan Belgian maaperällä, jossa vietettiinkin mukava mammaloma. Terve orivarsa, belgialainen puoliverinen näin ollen rodultaan, syntyi 8.1.2012 ja sai nimekseen Ransom Rush. Rolle on tämän 167cm korkean, kimon estepainotteisen orin kutsumanimi. Monimutkaisen mutta viisaan luonteen omaava Rolle jäi Belgiaan asustelemaan ja tähtäämään Euroopan esteratsujen eliittiin ja levittämään suomalaista taatun laadun sukua.
| isä Port Matthew suomenpuoliverinen kimo, 164cm |
ii. Mottinghawk suomenpuoliverinen evm |
iii. Trupadour evm |
| iie. Viviena evm |
||
| ie. Lunader suomenpuoliverinen evm |
iei. Juiced-Apple evm |
|
| iee. Dennesh evm |
||
| emä Forbidden Secret suomenpuoliverinen ruunikko, 163cm |
ei. Fired Moon suomenpuoliverinen evm |
eii. Suddenly Chance evm |
| eie. SWART's Black Butterfly evm |
||
| ee. Sweety Secret suomenpuoliverinen evm |
eei. Called Collector evm |
|
| eee. Unknown Day evm |
Vandan isäori Port Matthew tunnetaan tutummissa piireissä ihan Henkkana vaan. Ensimmäinen jälkeläisensä oli nimenomaan Vanda, ja hyvin paljolti nämä kaksi toisiaan muistuttavatkin: kimoja väriltään, estepainotteisia ja esteitä innolla hyppääviä. Säkäkorkeutta Henkalta löytyy sentin verran tytärtään enemmän, eli 164cm. Ori on menestynyt ERJ:n alaisissa kilpailuissa kohtuullisen hyvin 36 sijoitusta keräten. Jälkeläisiä on Vandan jälkeen tullut hankittua muitakin, mainitsemisen arvoisina niminä mm. Lyne Studissa asusteleva Round & Round Mi, sekä Wasbaar Showjumpersin asukki, Vandan täyssisko Part-Time Lover Mi.
Mottinghawk on Vandan isän isä, suomalainen puoliverinen ori. Isälinjaa pitkin löytyvät periyttäjät myös Vandan kimolle värille. Mottinghawk on siis kimo, ja 165 senttinen ori, jota nimellä Motti on tutummin kutsuttu. Orin nuoruudessa on sillä havaittu lahjoja sekä este- että kouluratsastuksen puolella, mutta yksityisen omistajan mieltymysten mukaan mentiin, ja vain esteillä ori pääsi kilpailemaan. Sitä se teki kyllä ihan hyvällä menestyksellä sijoituksia kahmien, kunnes sattui ikävä tapaturma kerran oria traileriin lastattaessa. Tuloksena oli paha takajalan loukkaaminen ja eläinlääkärin määräämä hyppykielto. Kilpailu-ura loppui siis ennenaikaisesti, mutta onneksi Motti on vielä saanut jonkin verran arvostusta siitosorina, ja päässyt jättämään maailmaan ainakin kymmenkunta jälkeläistään.
Vandan isälinja jatkuu uskollisesti kimoissa suomenpuoliverisissä, ja kolmatta polvea siinä edustaa ori Trupadour eli Trulle. Tämä hieman vajaa 170cm korkea ori on jo siirtynyt ajasta ikuisuuteen, mutta muistetaan yhä estekenttien ruusukehaina. Trullen kisa-aikojen onni oli, että sille siunaantui mahdottoman hyvä vakioratsastaja, josta on sittemmin kuultu monissa kansainvälisissä yhteyksissä. Yhdessä he esteratsastuksessa voittivat paljon korkean tason kilpailuja. Ihmisten tiet vievät kuitenkin usein eteenpäin, ja ratsastajansa muuttaessa muille maille ja muiden hevosten pariin, sai Trulle jäädä. Sillä yritti ratsastaa vielä muutama muu ihminen, mutta menestystä ei muiden kanssa kisoista ikinä saatu. Jalostuspuolelle Trulle vielä toki kelpasi kuin kuumille kiville, jättäen varmasti ainakin parisenkymmentä varsaa taakseen ja periyttäen näillä kimoa väriä sekä upeaa laukkaansa.
Mottinghawkin emä Viviena oli niin ikään kimo suomalainen puoliverinen ja 165cm korkea. Tamma muistetaan erittäin esimerkillisestä luonteestaan, jolla tämä Viiviksi kutsuttava neiti hurmasi varmasti jokaisen. Myös kilpakentiltä on historiaan jäänyt mainittavia tuloksia, mutta yhtä menestynyt esteratsu ei Viivi ole kuin Vandan tämän sukuhaaran oripuoliset edustajat. Toki yhtään vähättelemättä, sai Viivikin esteratsun urallaan lukuisia voittoja ja monia ihailijoita. Uran loppupuolella on huhuttu tamman kärsineen kuitenkin pienistä jalkavaivoista, mutta mitenkään se ei haitannut jälkikasvun hankkimista. Viivi sai eläkkeelle siirtymisensä jälkeen neljä komeaa varsaa, joista kolme oli oreja ja vain yksi tamma.
Lunader eli Vandan isän emä, tutummin pelkkä Luna, on suurikokoinen, peräti 173 senttinen suomenpuoliverinen. Vielä kun lisätään huimaan kokoon sysimusta väri ja hieman tuiman näköinen katse, niin ilmestys on aina ollut aavistuksen uhkaava. Kaikki Lunan tuntevat tietävät kuitenkin, että ulkonäkö voi pettää, ja tässä on kyseessä erittäin kultainen tamma. Hyvästä suvusta tulevana sekin on pärjännyt estekentillä kohtuullisen mukavasti voittoja saalistaen, ja kilpauran jälkeen maailmaan on synnytetty ainakin neljä upeaa varsaa.
Lunan isä Juiced-Apple oli tummanruunikko, reippaasti yli 170 senttinen suomenpuoliverinen. Apple kutsumanimen saanut ori ei luonteeltaan vain ikinä ollut mikään helpoin tapaus, vaan hyvin itsepäinen ja vahva persoona. Miksi Apple kuitenkin niin hyvin muistetaan ja jalostuksessa oli yhteen aikaan haluttu nimi, johtuu vain ja ainoastaan sen erinomaisista hyppytaidoista. Yhteistyön toimiessa ratsastajan kanssa, menestyi Apple estekentillä vaativimmissa luokissa asti lennokkailla askelillaan ja upealla hyppytyylillään. Tietysti hillitympi luonne olisi edesauttanut vielä parempiin tuloksiin. Jalostajien mielestä luonne ei kuitenkaan ilmeisesti ollut este, sillä tammojen omistajien suosiman Apple jätti jälkeensä useamman kymmentä jälkeläistä, joista osa on kyllä hyvinkin nimekkäästi esteillä menestynyt. Apple itse on jo siirtynyt vihreämmille laitumille tästä maailmasta.
Dennesh oli Vandan iee., ja todella nätti ja siro suomalainen puoliverinen. Tamman luonnetta on kuvattu elämäniloiseksi ja pirteäksi, myös valoisaksi, vaikka tamman oma väri olikin musta. Esteratsuna Dennesh eli Dene oli lahjakas, ja erityisesti nautti siitä mitä teki. Näillä avuilla se menestyi kilparadoilla ihan mukavasti, tai ainakin niin mukavasti, että siitä monta varsaa sittemmin teetettiin. Moni näistä on kuulemma perinyt hyppylahjakkuuden lisäksi äitinsä ihanan elämäniloisen luonteen.
Vandan emä Forbidden Secret on päällisin puolin utelias ja kiltti suomalainen puoliverinen. Tämä ruunikko tamma omaa 163cm säkäkorkeutta, ja sen sisälle mahtuu kiltin pinnan alle hieman vaativampaakin tyttöä. Ratsuna Forbi ei meinaan ole mikään hitain tapaus, vaan lämpenee kentällä helposti ja lähtee kaahailemaan. Esteratsastuksessa se on silti menestynyt lähemmäs kolmenkymmenen sijoituksen verran 140cm luokissa, eli kyllä ponnistusta vauhdin lisäksi löytyy. Jälkeläisiä Forbilla on jopa viisi kappaletta, joista Vanda keskimmäinen eli kolmas. Jälkeläisten tasaisesta menestyksestä päätellen Forbi on periyttänyt niille varsin mukavia ominaisuuksia.
Forbin isä Fired Moon on hurjan korkea, peräti 178 senttinen tummanruunikko suomalainen puoliverinen. Tämä estepainotteinen ori on niin korkea, mutta myös hyppää korkealta. 160cm on ylittynyt Fired Moonilla moneen otteeseen varsin kevyen oloisesti, ja tuottanut tulosta kilpailusijoitusten muodossa. Ehkä aivan kaikkea potentiaaliaan ei Fired Moon kuitenkaan ole koskaan päässyt näyttämään, koska sen yksityinen omistaja on pitänyt oria hieman piilossa. Siksi kilpailusijoitusten määrä on pienempi kuin se voisi hyvin olla, ja jälkeläisiä löytyy vain kaksi kappaletta, molemmat vieläpä samasta tammasta. Nykyään Fired Moon on niin eläköitynyt, ettei tee enää mitään muuta kuin laiduntele.
Suddenly Chance oli niin ikään monien jälkeläistensä, kuten Fired Moonin, tapaan kookas suomalainen puoliverinen yli. Punaruunikolta Chancelta löytyi säkäkorkeutta ylitse 175cm, mutta korkealta ja kovaa se myös hyppäsi itse. Kilpailu-urallaan ori kerkesi haalimaan aika monia sijoituksia, mutta joutui silti lopettamaan liian aikaisin. Syynä oli ikävä toisen hevosen potkun aiheuttama jännevamma etujalkaan. Koska kyseessä ei kuitenkaan ollut periytyvä vaiva, sai ori valtavasti huomiota siitoskäytössä, jättäen maailmaan useampia kymmeniä varsoja.
SWART's Black Butterfly oli nimensä mukainen musta perhonen; kaunis, viehättävä ja keveä ulkoa, sisältä kylmä. Rodultaan hän oli toki suomalainen puoliverinen, ei perhonen. Vandan suvussa tämä kaunistus on ainoita näyttelymenestyjiä. Tamma voittikin monia näyttelyitä peräti ylivoimaisesti, ja tuli kantakirjatuksi ykköspalkinnolle. Käytös kilpailupaikalla oli ihan mukavaa, mutta kotona tamma ei ollut mikään lellikki. Ratsua hänestä ei myöskään koskaan julkisille paikoille kelpaavasti saatu. Jalostuskäytössä tamma kuitenkin näyttelymenestystä haalittuaan oli kuuma nimi, ja kaikki toivoivat sen periyttävän juuri hänen varsalleen tuota samaista hienoa rakennetta. Muutamilla kävi onni, ja toive toteutui.
Vandan emän emä Sweety Secret kuoli aivan pari kuukautta sen jälkeen, kun sen kuudes varsa, Vandan emä Forbidden Secret, oli tästä vieroitettu. Eläinlääkärin mukaan kuolinsyynä oli jokin huomaamaton kasvain, mutta mitä todennäköisimmin ei perinnöllinen sellainen. Tamma oli kuollessaan vasta 18-vuotias. Siihen asti Sweety oli kilpaillut vailla ongelmia 130cm ratoja esteratsastuksessa, haalien menestyksellä sijoituksiakin. Myös tamman luonne oli aina ollut kehuttu, ja osan elämästään se olikin viettänyt myös ratsastuskoulussa. Sweety oli suomalainen puoliverinen rodultaan, 166 senttinen säkäkorkeudeltaan ja väriltään rautias.
Rautias 162 senttinen läsipää Called Collector on yksi Vandan suvun ainoita, kolmen polven sisällä peräti ainoa kouluratsastuspainotteinen hevonen. Tämä suomalainen puoliverinen ori todella kilpaili kouluratsastuksessa saaden jopa sijoituksia oikein mukavasti. Myös esteitä Callen kerrotaan hypänneen, mutta ainakaan mistään kilpailumenestyksestä ei voida puhua esteratsastuksen puolella. Calle ei ikinä tullut aktiiviseen siitoskäyttöön ja jätti maailmaan ilmeisesti vain kolme varsaa, joista Sweety Secret lienee jäänyt ainoaksi maininnan arvoiseksi.
Unknown Day edustaa Vandan emälinjaa sen kolmannessa polvessa. Tämä tummanruunikko suomalainen puoliverinen tamma oli 163cm korkea ja estepuolelle niin ikään painottunut. Kilpailemisen suhteen arkailevan omistajan vuoksi ei tätä Unna lempinimen saanut tamma päässyt kuitenkaan suuressa mittakaavassa taitojaan todistamaan. Sen tiedetään silti hypänneen 150cm peräti melko keveästi, ja siksi onkin sääli, että sitä tyydyttiin niin puskaratsuna pitämään. Varsojakin Unna sai loppujen lopuksi vain kaksi.
